Tää mun elämä on ollut lähiaikoina tosi vaihtelevaa. Välillä musta tuntuu, että kaikki on hyvin, oon muuttanu just uuteen kotiin, pois äidin ja siskon luota poikaystävän luo. Ja olen aloittanut tanssin uudestaan, se mikä oli joskus mulle se tärkein asia. Välillä taas tuntuu siltä, että kaikki on todella huonosti, nää koulu asiat pyörii mun päässä kokoajan. Onko tämä sittenkään hyvä koulu vai ei? Sen takia olen itkenyt aika paljon, vaikka se kuulostaa ehkä jonkun mielestä omituiselta. Olen muutenkin itkenyt paljon, terapeuttini vaihtuu ja lääkäri ehdotti että vaihtaisin aikuispsykiatrian puolelle, en oikein tiedä miten otan tämän. Saattaa se ollakkin ihan hyvä asia.

Mitä kokemuksia teillä on aikuispuolelta?

Minulla oli muutama kuukausi, kun yritin unohtaa nää syömisjutut. Kuitenkin ne tuli jo takaisin aika nopeasti mun päähän ja aloin taas miettimään kaloreita. Olen mustasukkainen kun poikaystäväni juttelee tai on tekemisissä joidenkin minua laihempien kanssa. Pelkään että hän haluaa joskus vaihtaa minut laihempaan naiseen.