kipeänä sitä nyt istutaan kotona. ja nauran itsekseni. en tiedä syytä, mutta eikö se ole hyvä että nauraa? ainakin jos se on iloista. en kyllä tiedä onko tämä iloa vai pelkoa. pelkään koska tapaan tänään yhden pojan, en tiedä olenko siksi iloinen. en ole varma.

tuntuu ettei minulla ole aikaa kehenkään. koulu, tanssi ja sairaus vie kaiken voiman, en jaksa nousta ylös sängystäkään. mutta se on pakko. taas jauhan tästä pakosta, mutta se vaan on tosiasia. kaverit ja ystävät on häviämässä, koska mulla ei oo aikaa niille. ja eilenkin kun mulla olis ollut pari tuntia aikaa olla ystävän kanssa, niin sillä oli muita kavereita joita sen piti nähdä silloin. tuli surullinen olo, koska se tietää ettei me nähdä usein ja että mulla ei oo aikaa aina sille.

paino heittelee paljon. välillä laihdun nopeasti muutaman kilon ja välillä taas lihon. koska syömiset ja liikunnat vaihtelee koko ajan. 

olen varmaankin kipeänä, tai sitten ylirasittunut ja väsynyt. heräsin tänään puoli kaksi, vaikka herätyskello oli soinut ja sisko huudellut minua hereille. olin koomassa. en huomannut mitään. menin kumminkin pariksi tunniksi kouluun, ja sieltä tuli huudot että olin myöhästynyt ja että mikäs nyt on tähän syynä... mua suututtaa se että ne ei ymmärrä sitä että mulla on olut vaikeeeta ja ne tietää sen. mulle on tehty hojks ja ne tietää että käyn myös lukioo. että jos kerran myöhästyn vähän enemmän, niin syy pitäisi ymmärtää. oon muutenki ollu ihan raivoissani, vihanen ja kiukkunen koko ajan. 

enkä jaksaisi yhtään enää esittää iloista ja onnellista. 

mutta pakko. koko mun elämä on pakko.

nukuin tänään pidempään. entinen luokkalaiseni herätti minut soitollaan. menin hyytävään ilmaan ulos ja hyppäsin bussiin, ihmisiäkään ei ollut paljoa. huutoa tuli koulussa koska myöhästyin, opettaja ei tykkää siitä. en vain pysty aamuisin nousemaan ylös sängystä, pelkään liikaa seuraavaa päivää. tiedostin sen jo illalla. tämä viikko tulee olemaan pitkä, tunnen sen.

äskön söin ruisleipää ja homejuustoa. kuinka pahaa se olikaan. joskus rakastin homejuustoa ruisleivällä ja tomaatilla. nyt se oksettaa. vielä kerkeän ennen lukiota lenkille..

joo-o. olihan se kiva synttäri viikonloppu.. ensin kaveri feidaa ja seuraavana päivänä toinen kaveri feidaa. mut kivaa silti oli! perjantaina kierrettii luokkalaisen kanssa joitakin baareja ja lauantaina näin ystävää, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. oli ihana nähdä sitä, kierrettii muutamat paikat ja tanssittii.

tänää alko sit arki ja oli ihan mukavaa koulussaki, paitsi että yksi ihminen mun luokalta lähti. tulee sitä kova ikävä.

syömiset menneet aika normaalisti, eli ei aamupalaa, ja kouluruokailussa syön, sitten illalla yhdeksän-kymmenen aikoihin syön kun tuun kotiin. oon alkanu taas syömään vähemmän. tää ehkä onnistuu. ehkä pääsen nyt siihen maagiseen lukuun ja pysyn siinä.