
heräsin aamulla soittoon. kaveri soitti, sanoi tulevansa heti meille. keskusteltiin vakavasti.
en ole pystynyt syömään. en vain pysty syömään. se on hyvä, mutta kumminkaan ei.
kuulen ääniä. kuulen että ystäväni sanovat minua läskiksi. lääkkeet eivät enään auta, ei sillä että olisin edes ottanut niitä, en vaan halua.
terapia vasta ensi viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti