eilen meni ruokailut aika huonosti. ystävä oli meillä lohduttamassa minua ja kuuntelemassa noita juttuja mistä oon kertonut, ja se toi suklaata.. syötiin sitten sitä, en muuta oikeastaan muistaakseni syönyt, mutta suklaalevy meni. jos nyt multa kysyttäis että haluanko koskaan syödä suklaata enään vastaisin että en. niin paha olo siitä on.

reeneissä en ole käynyt koko viikkoon, tää on mulle ihan ihme, mutta en vain ole pystynyt menemään ja olisin torstaina ja keskiviikkona mennyt, mutta oli sijaiset niissä. ja keksin silloin muuta tekemistä jonka koin silloin tärkeämmäksi, mennä juttelemaan ystävälle ja selvittää meidän välit, mutta ei ne silvinneet. tuli vaan paljon isompi riita. ja nyt juuri kun puhuimme mesessä hän sanoi; "me ei enään osata kommunikoida keskenämme" ja se on ihan totta, en enään osaa puhua sille, ainakaan niinkuin ennen. se on surullista.

tällä viikolla ei ollut ollenkaan terapiaa. juuri kun olisin sitä erityisesti tarvinnut.