ei ole enään niin paha olla, kyllä vieläkin sattuu se että mun hyvä ystävä pisti muhun välit poikki. mutta oli ihana kuulla että on mulla vielä joku ystävä joka auttaa. soitin ihan paniikissa eilen sille tosta jutusta, niin se vaan rauhotteli mua. en tajuu, olin ihan sekasin. mutta puhuminen auttoi.
niin ja en varmaan ole kertonut... mulla vaihtui terapeutti, TAAS. se vaihtoi PAREMPAAN työpaikkaan. taas se sama rumba vaihdoksessa, se ettei osaa heti puhua eikä luottaa. viime terapeutti oli mulla puoli vuotta ja onnistuin luottamaan siihen ihan viimeisimpinä kertoina. käyn edelleen kerran viikossa siellä, mutta en vaan kestä sitä uutta, vastaan joka ikiseen kysymykseen; "en mä tiiä" tai "en haluu puhuu tästä".
syömiset on menneet ihan ok, en sit tiiä kun kaveri tulee meille, se tietää näistä mun ongelmista syömiseen. joten se aina kyttää mun syömisiä.
ja ihanaa kun teitä lukijoita on noin paljon♥
Toivottavasti tuut vielä juttuun terapeuttisi kanssa, vaikka hankalalta tuntuisikin. :) Kuten myös ystäväsi kanssa.
VastaaPoista